Stressi

Stressi on psykofyysinen reaktio, johon liittyy autonomisen hermoston, huomiokyvyn, energiatasojen ja mielialan muutoksia. On olemassa hyvää ja huonoa stressiä ja toisinaan pieni stressi on keholle hyväksi. Stressi ei siis ole sairaus, mutta kroonistuessa se voi aiheuttaa negatiivisia oireita kehossa ja mielessä. Krooninen stressi on yleistymässä ja nykyisin jopa 80 % Amerikkalaisista raportoi stressin haittaavan elämää. Stressi voi myös pahentaa muiden sairauksien oireita ja laukaista sairauden, johon henkilöllä on perinnöllinen taipumus. WHO:n mukaan vuonna 2020 stressi oli yksi merkittävimmistä kansakunna terveyttä heikentävistä tekijöistä.


STRESSIN OIREET

Kun ihminen kokee negatiivista stressiä, hän voi tuntea painetta, jännitystä, pelkoa, huolta, kiirettä, keskittymisvaikeuksia ja jopa elämänhallinnan menettämistä. Fyysisiä oireita ovat esimerkiksi päänsärky, sydämentykytys, huimaus, pahoinvointi, vatsavaivat, uniongelmat, tihentynyt virtsaamisen tarve, hikoilu, flunssat ja selkävaivat. Krooninen stressi heikentää kehon puolustuskykyä ja sairastelu voi lisääntyä. Lisäksi pitkäänjatkuneena stressi voi aiheuttaa merkittävääkin ahdistusta tai johtaa masennukseen. Krooninen stressi lisää riskiä monille sairauksille, esimerkiksi sydänsairauksille, nivelongelmille ja diabetekselle.

KOULULÄÄKETIETEELLINEN HOITO

Stressin hoidossa pyritään yleensä lievittämään stressiä elämäntavoilla. Lääkäri voi määrätä esimerkiksi sairaslomaa töistä. Lisäksi on tarjolla keskusteluapua.

STRESSIN SYYT

Stressillä voi olla lukuisia syitä. Esimerkiksi ympäristötekijät voivat aiheuttaa stressiä. Krooniseen stressiin voi johtaa esimerkiksi liika kahvin tai stimulanttien kulutus, liian vähäinen nukkuminen, tupakointi, runsas alkoholin käyttö, työkiireet, ympäristösaasteet ja tapahtumarikas elämä

STRESSIN HOITO NORDIC CLINICILLÄ

Stressiä arvioitaessa on hyvä selvittää esimerkiksi stressihormonitasot ja aivojen hermovälittäjäainetasot. Sylkinäytteillä, jotka otetaan useamman kerran päivän aikana, voidaan mitata kehon stressireaktiota eri tilanteissa. Tutkimuksiin perustuen hoito-ohjelmaan voi kuulua elintapamuutoksia, ruokavaliomuutoksia, vastustuskyvyn vahvistamista, unta tukevia hoitoja, lisämuaisten toimintaa tukevia hoitoja, liikuntaa ja  muita stressiä lievittäviä hoitoja. Ruokavaliossa otetaan huomioon myös verensokerin tasapainottaminen ja palautumista tukevat lisäravinteet.

Copyright © Nordic Clinic 2021