Kolme yleisintä syömishäiriötä ovat ahmimishäiriö (bulimia nervosa), laihuushäiriö (anorexia nervosa) ja ahmintahäiriö (BED). Ahmimishäiriössä henkilö ylensyö ja oksentaa syödyn ruoan tahallisesti. Laihuushäiriössä jopa alipainoinen ihminen tuntee olevansa lihava ja siksi välttelee syömistä ja kaloripitoisia ruokia. Ahmintahäiriössä ihminen syö suuria ruokamääriä lyhyessä ajassa ja hänen on vaikea lopettaa syöminen vaikka ei olisi enää nälkä.
KOULULÄÄKETIETEELLINEN HOITO
Riippuen syömishäiriön vakavuudesta, hoito terveydenhuollossa koostuu ravitsemusohjannasta, lääkehoidosta ja yksilöllisesti suunnitellusta psykoterapiasta tai perheterapiasta.
SYÖMISHÄIRIÖN SYYT
Monet psykologiset, perinnölliset ja biologiset tekijät voivat vaikuttaa syömishäiriöiden syntyyn. Taudin ilmenemiseen voi vaikuttaa stressi, itsetunto-ongelmat, kuormitustekijät, tunne-elämän vaikeudet, tietyt ammatit, harrastukset, traumaattiset kokemukset ja persoonallisuus. Myös ympäristötekijät kuten länsimaisen kulttuurin korostama hoikkuusideaali, ravitsemustrendit, fitness-kulttuuri ja sosiaalinen media voivat osaltaan vaikuttaa minä-kuvaan ja syömisen kontrollointiin.
SYÖMISHÄIRIÖIDEN HOITO NORDIC CLINICILLÄ
Ensimmäiseksi tulee selvittää syömishäiriön taustatekijät, ja niitä ylläpitävät ja laukaisevat tekijät. Tulee myös tutkia ovatko oireet jo johtaneet biokemialliseen epätasapainoon kehossa. Esimerkiksi IBS voi olla laukaiseva tai ylläpitävä tekijä joissakin syömishäiriöissä. Toisinaan aivojen välittäjäaineiden, kuten serotoniinin tai dopamiinin, epätasapaino voi myös vaikuttaa sairauden syntyyn tai ylläpitoon. Ruoka-aineallergiat on myös syytä tutkia. Tutkimuksissa on myös todettu, että ravitsemukselliset puutostilat, kuten mineraalien puute, ovat yleisiä syömishäiriöissä.
Hoidossa keskitytään korjaamaan ravitsemuksellinen ja hormonaalinen tasapaino. Asiakkaalle luodaaan yksilöllinen hoitosuunnitelma ja ravintosuunnitelma, joka perustuu syvälliseen ymmärrykseen sairauden aiheuttamista ravitsemuksellisista puutteista ja niiden korjaamisesta. Hoidossa pyritään minimoimaan suolisto- ja ruoansulatusvaivat, kuten turvotus, ummetus ja suolistokaasut, joita voi esiintyä syömishäiriöön sairastuneella. Hoito voi sisältää myös painonhallintaa. Lisäksi hoitoon voi liittyä emotionaalista tukea.
